Ravintola Pull, Tallinna

Tallinnassa avattu ”uusi ” alue vanhankaupungin ja sataman välimaastoon. Paikan nimi on Rottman. Paikasta tulee mieleen meidän Kaapelitehdas. Anyway paikassa on ravintoloita ja kauppoja. Nyt erään lukijan vihjeen perusteella ravintola Pull valikoitui LäskiPojan tiukkaan testiin.

LäskilläPojalla ollut sen verran hektinen kesä, että ennen jutun kirjoittamista LäskiPoika ehti käydä ko. ravintolassa kaksi kertaa ja täytyy todeta, ettei kumpikaan kerta  ollut pettymys.

Ravintola Pull edustaa liha painotteista menua tarjoilevaa mestaa eli pihvi paikka.

Listalla kyllä löytyy muutakin, päivän kalasta yli kilon tomahawk lihaklönttiin.

LäskiPoika veti 4 safkan setin ekalla kerralla ja tokalla kerralla kolme lajia. Kummallakaan kerralla ei mikään valinta ollut pettymys.

Ekalla kerralla alkupalana oli paikan ceviche, jossa oli lohta, tonnikalaa, rapuja ja mustekalaa sekä avokadoa. Aivan sairaan kova annos, ehkä paras ceviche mitä LäskiPoika on koskaan syönyt. Loistava koostumus sekä reilu määrä kalaa. Ja kalasta maistoi suorastaan sen, miten freesiä se oli.

Väli ruokana oli paikan creoli-keitto. Tuplakermalla tietysti. Keitto jatkoi samaa maku ilotulitusta ja jos naama voi hymystä revetä niin nyt LäskilläPojalla oli se lähellä. Keitto oli iso Wow. Keitossa oli mereneläviä ja possun savupotkaa, jossa maistui kunnon savupalvi. Tupla kerma kruunasi annoksen.

Pääruokana oli paikan pihvi. Pihviä oli kahta kokoa 250/350g. Vaikea arvata kumman LäskiPoika otti, no sen isomman tietenkin. Pihvin laatu oli entrecote. Ja se oli loistava. Sen verran LäskiPoika itse stiblasi ja otti pihvin raakana, vaikka kunnon rasvakerroksella varustettu pihvi olisi ehdottomasti pitänyt ottaa mediumina niin rasvaan olisi tullut rapeampi suutuntuma. Pihvi lisukkeineen oli anyway loistava.

Jälkkärinä ollut suklaamoussepallo kruunasi kokemuksen. Iso pallo suklaata, jossa kovan kuoren alla oli suussa sulavaa moussea.

Toisella kerralla LäskiPoika veti varman päälle ja otti alkuun saman loistavan ceviche annoksen. Ja se oli juuri yhtä hyvä, kun edellisellä kerralla. Pääruokana vedettiin paikan burgeri. Burgeri oli hyvä, ei masterpiece mutta hyvä, ja 11€ hintaan loistava. Annos oli keep it simple meiningillä rakennettu ja se kyllä toimii aina.

Jälkiruokana oli talon käsintehtyjä konvehteja. Ja ne oli juuri sitä, mitä pitikin, ehtaa täyttä tavaraa. Täyteläistä suklaata joka oli viedä LäskiPojan kielen mennessään.

Ravintola Pull on todella kova. Safkat huippu luokkaa, paikan miljöö oli ainakin LäskiPojan mieleen ja kun palvelu oli hyvää, rentoa ja ystävällistä ei voi muuta, kun isosti suositella paikkaa Tallinnan kävijöille.

LäskiPojan tähdet.

Ruoka 5/5

Palvelu 5/5

Hinta/laatu 5/5

Paikan paella, oli kuulemma kanssa erinomainen

Ravintola CRU, Tallinna

LäskinPojan suosikki safkamesta Tallinna, ei pettänyt tälläkään kertaa. Se on loistavaa, että meillä on tuossa vieressä noin hieno kulinaristin herkuttelu keidas. Nyt oli vuorossa paljon kehuttu CRU

CRU lunasti odotukset loistavasti. Koko ruokailukokemus oli taas täydellinen. Ruoka, palvelu ja miljöö. Iso Wow. Ja isona plussana tulee tietysti lompakkoystävällisyys.

LäskiPoika lähti tällä kertaa rakentamaan omaa safka settiä oman mukavuusalueen ulkopuolelta, koska vain siten voi löytää uusia upeita makuelämyksiä, jos aina vetää vaan sen pippuripihvin mediumina ranskalaisille, ei valitettavasti makumaailma kehity suuntaan eikä toiseen.

Alkuun LäskillePojalle tuli punajuuritartar, aioli kastikkeella ja pecorinojuustolla. Punajuuri on just siinä listalla mikä on oikeassa määrin loistavaa ja liian dominoivana komponenttina ei niin siistiä. Tällä kertaa se oli just rock. Vahva pecorinojuusto toimi todella hyvin punajuuren kanssa. Loistava annos.

Välikeittona tuli kanttarellikeitto, mikä oli varma valinta, ei voi mennä pieleen, eikä mennyt nytkään. Keitto oli samettisen kuohkeaa ja suussa sulavaa, missä kanttarellin mieto maku pääsi oikeuksiinsa.

Pääruokana oli LäskinPojan inhokkia maksaa. Tällä kertaa peuran. Maksa on aina ollut pahaa LäskinPojan mielestä ja sitä on vältelty. Nyt tuli oiva tilaisuus katsoa oppisiko LäskiPoika ymmärtämään maksan päälle, mitä monet niin paljon aina ylistävät. Annos oli loistava. Maksa oli sopivasti rosee ja maksa suli suuhun. Ei voi sanoa muuta, kun iso suositus maksan ystäville. Valitettavasti LäskistäPojasta ei tullut maksan ystävää ja näin päästiin siihen tulokseen, että maksa siirtyy LäskinPojan NoGo-listalle sillin, silakan ja kilohailin kanssa. Maksan maku ei vaan ole LäskinPojan juttu.

Jälkkärin virkaa toimitti tällä kertaa creme brulee savupekoni marengilla, ei siinä kyllä suoranaisesti mitään pekonia ollut, mutta loistava maku kokemus. Ensimmäisen sekunnin annos maistui suussa savupekonille, josta maku taittui poltetun kinuskin puolelle. Todella hyvä ja erikoinen annos.

 Ihana kaunis vaimoni söi alkuun mustekala carpaccion ja pääruokana hänellä oli villi ankkaa ( wild duck). Molemmat annokset olivat todella hyviä. Ja ankka annos koostui ankan fileestä sekä reilusta koipipalasta. Eli annokset olivat myös todella hyvän kokoisia.

Juomapolitiikka oli vähän shampanjaa ja pinkGT, joka oli todella loistava, LäskiPoika unohti harmikseen kysyä ginin valmistajan josta pinkGT tehtii. Oli kyllä loistava GT. Sekä punaviiniä kauniimmalle.

Ravintolan palvelu oli ensiluokkaista. Todella ystävällistä ja ammattitaitoista. Tarjoilijat kertoivat annoksista ja juomista paljon faktaa sekä jäivät sopivaksi hetkeksi juttelemaan ylipäätään ruuasta.

Ravintola CRU oli täyden viiden LäskinPojan tähden arvoinen kokemus ja kiilaa itsensä tällä ihan Tallinnan parhaiden paikkojen joukkoon.

LäskinPojan tähdet

Ruoka 5/5

Palvelu 5/5

Hinta/laatu 5/5